Esidiabetes: Mitä se tarkoittaa ja mitä sille voi tehdä

Esidiabetes, tai prediabetes, tarkoittaa, että verensokeri on koholla mutta ei vielä diabeteksen tasolla. Monella se todetaan vahingossa verikokeen yhteydessä. Se ei ole tuomio, mutta se on viesti keholta, johon kannattaa reagoida. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä esidiabetes tarkoittaa, miten se kehittyy ja mitä elämäntavoilla voi tehdä.

<h2>Mikä on esidiabetes?</h2><p>Esidiabetes tarkoittaa, että paastoverensokeri on välillä 6,0 - 6,9 mmol/l tai sokerirasituskokeessa kahden tunnin arvo on 7,8 - 11,0 mmol/l. Normaali paastoverensokeri on alle 6,0 mmol/l. Tyypin 2 diabeteksen raja on 7,0 mmol/l paastoarvossa.</p><p>Diabetesliiton mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 500 000 henkilöä, joilla on tyypin 2 diabetes, ja huomattava osa heistä on vielä diagnosoimatta. Esidiabetes on vielä yleisempää. Kansainvälisissä aineistoissa on arvioitu, että jopa kolmasosalla yli 45-vuotiaista voi olla prediabetes ilman, että he tietävät siitä.</p><h2>Miten esidiabetes kehittyy?</h2><p>Prosessi alkaa tyypillisesti insuliiniresistenssistä. Solut eivät reagoi insuliiniin niin herkästi kuin ennen, joten haima tuottaa enemmän insuliinia pitääkseen verensokerin kurissa. Aluksi tämä onnistuu, mutta ajan mittaan haima väsyy eikä pysty enää kompensoimaan riittävästi. Tässä vaiheessa verensokeri alkaa nousta.</p><p>Insuliiniresistenssiä kehittää erityisesti vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, runsaasti prosessoitua ruokaa sisältävä ruokavalio, heikko unenlaatu ja pitkäaikainen stressi. Myös perinnöllinen alttius on olemassa.</p><h2>Oireet, joita ei aina tunnisteta</h2><p>Esidiabeteksessa oireet ovat usein epämääräisiä tai puuttuvat kokonaan. Joitain merkkejä voi kuitenkin tunnistaa:</p><ul><li>Väsymys aterian jälkeen, erityisesti hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen</li><li>Jatkuva makeanhimo tai nälkä pian syömisen jälkeen</li><li>Iltapäivän energiaromahdus</li><li>Hitaampi toipuminen sairauksista tai haavoista</li><li>Lisääntynyt janon tunne</li></ul><p>Nämä oireet voivat liittyä moneen muuhunkin asiaan, joten diagnoosi tehdään aina verikokein.</p><h2>Mitä elämäntavoilla voi tehdä?</h2><p>Tutkimusnäyttö on vahva: elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa prediabeteksen etenemiseen. Diabetes Prevention Program -tutkimuksessa havaittiin, että kohtalainen painonpudotus ja lisääntynyt liikunta vähensivät merkittävästi tyypin 2 diabeteksen riskiä prediabetes-henkilöillä verrattuna kontrolliryhmään. Suomalaisessa Diabetes Prevention Study -tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia.</p><p>Käytännön keinoja, joilla on tutkitusti myönteinen vaikutus:</p><ul><li><strong>Proteiinin lisääminen aterioille</strong> tasaa verensokeria ja vähentää nälkää</li><li><strong>Kuitupitoisten kasvisten, marjojen ja täysjyvätuotteiden suosiminen</strong> hidastaa sokerin imeytymistä</li><li><strong>Sokeripitoisten juomien vähentäminen</strong> on yksi tehokkaimmista yksittäisistä muutoksista</li><li><strong>Säännöllinen liikunta</strong>, etenkin lihaskuntoharjoittelu ja kävely, parantaa insuliinisensitiivisyyttä</li><li><strong>Riittävä uni</strong>: univelka heikentää insuliinisensitiivisyyttä jo muutaman yön jälkeen</li><li><strong>Stressin hallinta</strong>: kortisoli nostaa verensokeria, joten stressinhallintakeinoilla on suora vaikutus</li></ul><h2>Tärkeä huomio: Tämä ei korvaa lääkärinhoitoa</h2><p>Esidiabetes on lääketieteellinen löydös, jota seurataan terveydenhuollossa. Elämäntapamuutokset ovat tärkeä osa hoitoa, mutta ne eivät korvaa hoitavan lääkärin tai diabeteshoitajan antamaa yksilöllistä ohjausta ja seurantaa. Jos käytät verensokeria alentavaa lääkitystä, älä muuta lääkitystä itse, vaan kerro aina muutoksista hoitavalle lääkärillesi. Tämä artikkeli on ravitsemus- ja elämäntapaohjausta, ei lääketieteellistä hoitoa.</p>